Blogi: Etäyhteydellä toteutuva vuorovaikutus – esimerkkinä etähoiva
Erilaisten digipalveluiden lisääntyessä saattaa moni ikääntynyt pohtia, voidaanko etäkohtaamisessa saavuttaa luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Etäyhteydellä on mahdollistettu esimerkiksi videovälitteistä etähoivaa, jota on nykyisellään käytössä jo ympäri Suomea perinteisen kotihoidon rinnalla.
Etähoivaa on mahdollista tarjota kotihoidon asiakkaille, jotka selviävät päivittäisistä toimista pelkän ohjauksen ja varmistuksen turvin ilman fyysistä avustamista. Etäyhteyden välityksellä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa korostuvat viestinnän selkeys, ymmärrettävyys, vastavuoroisuus ja yhdenvertaisuus. Ikääntyneen asiakkaan tulisi antaa määrittää sopiva etenemistahti siten, että tapaamisesta jää tunne kiireettömästä kohtaamisesta ja kokemus arvostetuksi tulemisesta.
Kotihoidon asiakkaiden vuorovaikutuskokemuksia etähoivan videosoitoista
Pro gradu -tutkielmassani tutkin etähoivasta saatuja vuorovaikutuskokemuksia haastattelemalla kuutta yli 65-vuotiasta kotihoidon asiakasta, joilla oli käytössä fyysisten kotikäyntien lisäksi tablettitietokoneen välityksellä tapahtuvat päivittäiset etähoivan videosoitot. Vaikka videosoitot koettiin usein ajallisesti lyhyenä, ne antoivat asiakkaille kokemuksen merkityksellisestä ja vastavuoroisesta keskusteluhetkestä, jonka ohella saatiin huolehdittua päivittäiset perushoidolliset toiminnot kuten lääkkeiden otto tai ravitsemuksen varmistaminen. Ikääntyneet asiakkaat arvostivat videosoitoissa rehellistä ja avointa keskustelua, jossa hoitajat puhuivat asiakkaalle tärkeistä aiheista, mutta jakoivat vastavuoroisesti myös omia kuulumisiaan.
Hyvin arkiset keskustelut päivän tapahtumista sekä ajankohtaisista aiheista välittyivät asiakkaille mieleenpainuneina kokemuksina. Asiakkaat korostivat etätapaamisissa näköyhteyden tärkeyttä, joka mahdollisti ilmeiden ja eleiden näkemisen puolin ja toisin. Osalla etähoivan asiakkaista oli ollut aluksi ennakkoluuloja liittyen omiin teknisiin taitoihinsa. Etähoivan tablettilaite oli kuitenkin osoittautunut helppokäyttöiseksi, mikä ilmeni myös ylpeytenä omasta osaamisesta käyttää teknistä laitetta. Etähoivan videosoitot olivat muodostuneet ennalta odotetuiksi, sovittuina ajankohtina tapahtuviksi vuorovaikutushetkiksi jokapäiväisessä arjessa. Osa asiakkaista koki etähoivan videosoitot myös yksinäisyyden tunnetta lievittävänä.
Miksi etähoivaa tulisi tarjota ikääntyneille kotihoidon asiakkaille?
Tutkielmani perusteella etähoivalla on mahdollista saavuttaa luottamuksellinen vuorovaikutussuhde kotihoidon asiakkailla. Etätapaamisista voi syntyä asiakkaalle jopa kiireettömämpi kohtaamiskokemus, sillä videovälitteinen kohtaaminen vaatii hoitajalta täyden läsnäolon asiakkaalle, eikä hänen tule keskityttyä samanaikaisesti muuhun kotiympäristön huomiointiin kuten fyysisillä kotikäynneillä. Etähoiva voi parhaimmillaan antaa asiakkaille henkilökohtaisen ja yksilöllisen vuorovaikutuskokemuksen ja edistää ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden digiosallisuutta, samanaikaisesti itsenäisen päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen ja kotona asumisen tukemisen ohella.
Etähoivan palvelusta saatuja hyötyjä on myös mahdollisuus tarjota suuremmalle määrälle asiakkaita, kun fyysisten käyntien välimatkoihin kuluva aika säästyy. Kuten muissakin teknologiavälitteisissä palveluissa on kuitenkin muistettava, että myös etähoivaa on toteutettava asiakkaan omista yksilöllisistä tarpeista lähtien, jotta hän voi kokea palvelun itselleen merkityksellisenä.
Kirjoittaja
Saara Jouhtinen
Kirjoittajasta
Olen gerontologian ja kansanterveyden maisteriopiskelija Saara Jouhtinen Jyväskylän yliopistosta ja suoritan kolmeviikkoista asiantuntijaharjoittelua Vanhustyön keskusliiton Seniorsurf-toiminnassa. Päätoimisesti työskentelen palveluohjaajana Jyväskylän kaupungilla.
Olen erityisen kiinnostunut ikääntyneille suunnattujen digipalveluiden kehittämisestä ja harjoittelussa pääsen ilokseni osallistumaan muun muassa uuden Ikädigitukihankkeen suunnitteluun. Hiljattain valmistuneeseen pro gradu -tutkielmaani etähoivan asiakkaiden vuorovaikutuskokemuksista pääsee tutustumaan Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202204122245.
(18.5.2022)